Osituskirja ja verotus
Osituskirja osituslaskelmineen kannattaa laatia huolella. Nimittäin virheellisesti tai huolimattomasti laadittu osituskirja päästää verokarhun jaolle -pahimmassa tapauksessa parikin kertaa. Ensimmäisen kerran varainsiirtoveron muodossa, toisen kerran mahdollisen kiinteistön luovutuksen luovutusvoittoverona. Avioliittolaissa ei ole osituspakkoa, vaan sopimusjako on mahdollinen. Tasinkoon oikeutettu voi luopua vaatimasta tasinkoa, eikä luopumisesta seuraa tasinkovelvolliselle lahjaverovelvollisuutta.
Lue lisää KHO:n vuosikirjapäätöksestä
Avio-oikeuden alainen omaisuus ja tasinko
Avioliiton aikana puolisot omistavat itsenäisesti omaisuutensa ja vastaavat veloistaan. Avioerossa niin varat kuin velatkin muuttuvat ”yhteiseksi”. Omaisuutta jaettaessa avioerotilanteessa, molemmilla puolisoilla on oikeus puoleen yhteisen omaisuuden yhteenlasketusta arvosta. Osituksessa lasketaan molemmille puolisoille oma avio-oikeuden alainen omaisuus (varat – velat = omaisuuden säästö). Molempien puolisoiden omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi, mikä summa on molemmille kuuluva avio-osa. ”Rikkaampi” puolisoista on velvollinen maksamaan tasinkona omaisuuden säästönsä ja avio-osan erotuksen toiselle puolisolle.
Onko käytetty pesän ulkopuolisia varoja?
Jos osituskirja ei sisällä osituslaskelmaa tai jos osituslaskelma on puutteellinen, minkä vuoksi laskennallinen ositus ja siten mahdollisen tasingon määrä eivät ole selvitettävissä, on koko ulkopuolisilla varoilla maksettu suoritus lähtökohtaisesti varainsiirtoveron alaista. Lue Verohallinnon 23.5.2016 antama ohjeistus
Mikäli ”rikkaampi” puolisoista haluaa pitää itsellään esim. yhteisesti omistetun kiinteistön, ei tästä synny varainsiirtoverovelvoitetta mikäli tasingonsaajalle ei siirry pesän ulkopuolisia varoja, eli varoja yli tasinkovelvoitteen. Mikäli taas ”köyhempi” osapuoli haluaa pitää itsellään yhteisesti omistetun kiinteistön, hänelle syntyy varainsiirtoverovelvollisuus tuon puolikkaan kiinteistön hankinnan osalta.
Luovutusvoittoverotus
Silloin kun kiinteistön siirtymisestä itselle, ei synny varainsiirtoverovelvollisuutta, myös luovutusvoittoverotuksen osalta kiinteistön hankinta-aika alkaa kulua entisen puolison saannosta. Jos taas syntyy varainsiirtoverovelvollisuus, tuolloin myös kiinteistön hankinta-aina alkaa osituksesta. Mikäli kyseessä on vakituinen asunto, tämä kahden vuoden asumisen luovutusvoiton verovapauden määräaika kuluu siis em. tavalla.
Osituskirjan laatiminen laskelmineen on järkevää, eikä pelkästään näistä verotuksellisista syistä. Avoimesti tehty laskelma suojaa puolisoa, jos ”hävinnyt” osapuoli myöhemmin katuu ositusta ja hakee siihen muutosta. Myös konkurssin yhteydessä suoja velkojia vastaan toteutuu, kun osituskirja laaditaan huolella. Pahimmassa tapauksessa ositus voidaan peräyttää takaisinsaannilla konkurssipesän varoihin.
