Lisävähennykset ovat yrittäjän kilometrikorvauksia ja päivärahoja
Veroilmoituksella vaadittava lisävähennyksen – päivärahan määrä
Poikkeus palkansaajan korvauksiin
Vain tilapäinen työmatka oikeuttaa lisävähennykseen – päivärahaan
Liikkeen- ja ammatinharjoittaja erityisalan työntekijänä
Veroilmoituksella vaadittava lisävähennyksen – kilometrikorvauksen määrä
Ajoneuvon käyttö liiketoiminnassa alle 50 % – lisävähennys
Ajoneuvon käyttö liiketoiminnassa yli 50 % – kaikki kulut kirjanpitoon
Lisävähennykset ovat yrittäjän kilometrikorvauksia ja päivärahoja
Lisävähennykset -nimellä kutsutaan liikkeen- ja ammatinharjoittajan verovapaita kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja ei saa nostaa työstään palkkaa. Hän ei saa nostaa työmatkoistaan myöskään kilometrikorvauksia eikä päivärahoja. Lisävähennystä ei kirjata kirjanpitoon. Sen sijaan yrittäjän tulee vaatia tilapäisen työmatkan elantokustannusten lisäyksestä lisävähennystä elinkeinotoiminnan veroilmoituksellaan.
Veroilmoituksella vaadittava lisävähennyksen – päivärahan määrä
Lisävähennys myönnetään samoin edellytyksin kuin palkansaajalle olisi mahdollista maksaa verovapaata päivärahaa. Päiväraha kattaa tavanomaista suuremmat ruokailukulut, välittämättömät menot yhteydenpidosta kotiin sekä kulut kotiin ja talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta vieraalta paikkakunnalta käsin. Mikäli kirjanpitoon kirjataan esim. ruokailukuluja, lisävähennyksen määrää vähennetään vastaavasti. Lisävähennys ei kuitenkaan kata matkustamis- eikä majoituskuluja, vaan ne vähennetään tositteisiin perustuen kirjanpidossa liiketoiminnan kuluina.
Mikäli elinkeinonharjoittajalla on murrettu tilikausi, lisävähennyksen arvona käytetään sen vuoden korvauspäätöstä, joka on vahvistettu tilikauden päättymisvuodelle. Myös verovapauden edellytyksenä olevien aikarajojen tulee täyttyä. Päivärahojen aikavaatimusten; yli 6 tuntia ja yli 10 tuntia, sekä etäisyysvaatimuksen 15 kilometriä joko asunnosta tai varsinaiselta toimipaikasta riippuen kummasta matka tehty sekä 5 kilometriä molemmista, tulee täyttyä.
Poikkeus palkansaajan korvauksiin
Poikkeuksena palkansaajiin, elinkeinonharjoittajalle lisävähennystä ei myönnetä ateriakorvauksen eikä yömatkarahan osalta ollenkaan.
Vain tilapäinen työmatka oikeuttaa lisävähennykseen – päivärahaan
Liikkeen- ja ammatinharjoittajalla on aina varsinainen työpaikka jossakin. Se on joko myymälä, varasto, työpaja ja jollei ole muuta, niin liikkuvaa työtä tekevällä se on koti, jossa työmääräykset luetaan, tehdään tavaratilaukset, hoidetaan paperihommat. Kun liikkeen- ja ammatinharjoittaja lähtee elinkeinotoimintaan liittyvänä em. varsinaisesta työpaikastaan työmatkalle tilapäisesti tavanmukaisen toimialueensa ulkopuolelle, on tästä aina oikeus lisävähennykseen aika- ja etäisyysvaatimusten täyttyessä.
Mitä sitten tarkoittaa ”tilapäisesti”. Jos liikkeen- ja ammatinharjoittaja työskentelee yli kolme vuotta samassa työkohteessa, kyse ei enää ole tilapäisestä matkasta, vaan asiakkaan työkohteesta muodostuu yrittäjälle tavanmukainen toiminta-alue. Kun tilapäisyyden raja 3 vuotta on ylittynyt, lisävähennystä ei enää voi saada. Poikkeus tilapäisyyteen tuli koronaepidemian johdosta. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään 3,5 vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos 3 vuoden määräaika päättyy 1.1.–31.12.2021 välisenä aikana. Säännöstä sovelletaan myös vuoden 2022 verotuksessa, jos 3,5 vuoden määräaika jatkuu vuoden 2022 puolelle.
Liikkeen- ja ammatinharjoittaja erityisalan työntekijänä
Erityisalalla päivärahan maksamisen edellytyksenä on yöpyminen vieraalla paikkakunnalla. Jos työntekijä ei yövy työmatkalla, hänellä on oikeus ainoastaan ateriakorvaukseen. On huomattava, että erityisaloja koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos henkilöllä on tilapäisten työkohteiden lisäksi myös varsinainen työpaikka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa lisävähennyksenä aina joko osapäivärahan tai kokopäivärahan, kunhan aika- ja etäisyysvaatimus, sekä tilapäisyyden edellytykset täyttyvät. Liikkeen- ja ammatinharjoittajalla ei siten ole erityisalojen päivärahan maksamisen edellytyksenä yöpymistä vieraalla paikkakunnalla, koska hänellä on aina varsinainen työpaikka jollei muualla, niin kotonaan.
Veroilmoituksella vaadittava lisävähennyksen – kilometrikorvauksen määrä
Ajoneuvon käyttö liiketoiminnassa alle 50 % – lisävähennys
Mikäli liikkeen- ja ammatinharjoittajan ajoneuvoa käytetään enimmäkseen yksityiskulutukseen (yli 50 %), mitään ajoneuvokuluja ei saa kirjata kirjanpitoon kuluiksi. Yrittäjä saa tehdä liikeajoihin liittyvistä matkoista kilometrikorvausta vastaavan lisävähennyksen verotuksessaan. Se edellyttää luonnollisesti matkalaskujen laadintaa kaikista liikeajoista. Verohallinto on oheistanut, että ajoneuvon kokonaiskilometrimäärän selvittäminen veroilmoituksella on tämän lisävähennyksen vähennysedellytyksenä.
Ajoneuvon käyttö liiketoiminnassa yli 50 % – kaikki kulut kirjanpitoon
Milloin liikkeen- ja ammatinharjoittajan auto kuuluu kirjanpitoon? Elinkeinonharjoittaja ei voi itse valita ajoneuvon kuulumista kirjanpitoon. Ajoneuvo kuuluu aina kirjanpitoon, jos sitä käytetään yli 50 % liiketoiminnan käytössä. Tuolloin auton hankintahinta sekä kaikki auton kulut polttoaineet, vakuutukset ja korjaukset kuuluvat kirjanpitoon. Tilikauden päättyessä auton yksityiskäytön osuus lisätään veroilmoituksella elinkeinonharjoittajan tuloon. Tätä varten elinkeinonharjoittajan tulee pitää ajopäiväkirjaa, mistä ilmenee tilikauden ajoneuvolla ajettu kokonaiskilometrimäärä sekä liiketoiminnan ajot.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajan kannattaa siis päivittäin tehdä matkalaskut, jotta lisävähennykset voidaan verotuksessa tehdä.
Lue lisää: Verohallinnon ohjeistus
