Verovapaat kollektiiviset henkilökuntaedut
Verovapauden yleiset edellytykset
Työntekijöille järjestettävä terveydenhuolto
Sairauskuluvakuutus – tietyin edellytyksin verovapaa
Henkilökunta-alennukset
Lahjat henkilökunnalle
Virkistys- ja harrastustoiminta
Työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta max 400 eur/v
Yhteiskuljetus asunnon ja työpaikan välillä
Verovapaat yksilölliset henkilöedut
Vapaa- ja alennuslippu liikenteenharjoittajan työtekijöille
Sairaan lapsen hoito
Työnantajan järjestämä tietoliikenneyhteys
Sähköauton lataus työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä
Verovapaat kollektiiviset henkilökuntaedut
Verovapaat henkilökuntaedut ovat työnantajan työntekijöilleen tai eläkkeellä oleville entisille työntekijöilleen järjestämiä etuja. Verovapaat edut annetaan työ- tai virkasuhteen perusteella. Edut eivät ole korvausta tehdystä työstä. Työnantajan kannalta henkilökuntaedun antamisen tarkoituksena on välittää positiivista työnantajakuvaa tai välillisesti edistää työn tekemistä esim. ylläpitämällä työntekijöiden työkykyä tai -motivaatiota.
Verovapauden yleiset edellytykset
Henkilökuntaetuja tarjotaan yleensä tasapuolisesti kaikille työntekijöille heidän asemastaan tai työn tuloksesta riippumatta. Työntekijä voi itse päättää käyttääkö hän etua vai ei. Verovapaat henkilökuntaedut eivät yleensä ole osa työntekijän työsuhteen ehtoja, jolloin työnantaja voi vapaasti päättää etujen tarjoamisesta ja poistamisesta. Henkilökuntaetu ei ole luontaisetu. Luontaisedut ovat aina osa työsuhteen ehtoja ja saajalleen veronalaista ansiotuloa eli palkkaa.
Henkilökunnan lukumärälle ei ole laissa vaatimuksia. Jos yrityksessä on vain yksi työntekijä, verovapauden edellys täyttyy.
Työaika- tai palveluaikakohtaiset rajoitukset. Työnantajalla voi olla palveluksessaan vakituisia, määräaikaisia, kokoaikaisia, osa-aikaisia työntekijöitä. Etua ei ole tarjottu koko henkilökunnalle, mikäli etu jätetään tarjoamatta määrä- tai osa-aikaisille työntekijöille. Edun antaminen voidaan kuitenkin suhteuttaa työntekijän työaikaan. Verovapautta ei kuitenkaan estä se, että työnantaja ei tarjoa etua esim. koeaikatyöskentelyn ajalta, joulun ruuhka-apulaiselle jne.
Koko henkilökunnan ei tarvitse voida käyttää etua yhtä aikaa. Työnantaja voi järjestää työntekijöiden virkistystoimintaa varten heidän köyttöönsä lomamökin. Etu tulee tarjota siten, että koko henkilökunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus edun saamiseen.
Valinta kahden verovapaan edun välillä on mahdollista. Työnantaja haluaa tarjota työntekijöilleen henkilökuntaetuja, mutta rajoittaa samalla niistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset korkeintaan 400 euroon työntekijää kohti. Työntekijä voi tämän vuoksi valita, ottaako hän vuosittain 400 eurolla liikunta- ja kulttuuriseleitä vai jonkin muun edun esim. työsuhdematkalipun.
Tavanomaisuus ja kohtuullisuus. Henkilökuntaetujen verovapauden edellytyksenä on, että etu on sekä laadultaan että arvoltaan tavanomainen ja kohtuullinen.
Tuloverolain 69 §:ssä on yksityiskohtaisesti lueteltu verovapaaksi säädettyjä henkilökuntaetuja. Työnantajan työntekijälleen tällaiset edut ovat verovapaita kokonaisuudessaan. Se ei tarkoita etteikö tulorekisteriin tietoa pitäisi antaa.
Työntekijöille järjestettävä terveydenhuolto
Työnantajan koko henkilökunnalle tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä oleville järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen terveydenhuolto on työntekijöille verovapaa etu. Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus (työterveyshuoltolaki 6 § 1 momentti).
Sairauskuluvakuutus – tietyin edellytyksin verovapaa
- vakuutus tulee olla työnantajan ottama (ei saa maksaa työntekijän ottamaa vakuutusmaksua)
- palkansaaja voi kieltäytyä vakuutuksesta, mutta työnantaja ei saa korvata kieltäytymistä palkankorotuksena
- vain työntekijälle tai eläkkeellä olevalle entiselle työntekijälle otettu sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu
- etu tulee olla koko henkilökunnan käytettävissä (satunnaiset ja koeaikatyöntekijät voi rajata pois)
- vakuutuksella ei voi korvata palkanmaksua (esim. alentaa palkkaa)
- vakuutuksen perusteella korvattavan terveyden- ja sairaanhoidon tavanomaisuus ja kohtuullisuus ratkaisee sen, onko vakuutus verovapaa etu. Korvattavia kustannuksia voivat olla esim. leikkauskustannukset ja sairaalapäivämaksu. Sen sijaan verovapaita eivät ole esim. lapsettomuuden hoito, plastiikkakirurgia ym. kustannukset.
- Työpaikkalääkärin määräämää fysikaalista hoitoa on verotuskäytännössä pidetty verovapaana etuna. Sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu, kun sen perusteella voidaan korvata fysikaalisen hoidon kustannuksia.
- Korvauksen enimmäiskorvaus 10.000 euroa yksittäistä sairaustapausta tai tapaturmaa kohden on verovapaa etu. Vakuutuksesta saatavan edun verovapaus ei edellytä, että vakuutuksessa olisi työntekijäkohtainen omavastuuosuus.
- Vakuutusmaksun on oltava kohtuullinen – keskimäärin 400 eur/hlö on kohtuullinen. Yli 1000 euron keskimääräinen vuosimaksu/hlö ei ole verovapaa.
Muiden vakuutusturvien verovapautta arvioidaan erillään sairauskuluvakuutuksesta, sisältyivätpä ne sitten sairauskuluvakuutuksen kanssa samaan sopimukseen tai eivät. Siten esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen kanssa samaan vakuutussopimukseen sisältyvän työkyvyttömyys- tai kuolemanvaravakuutuksen vakuutusmaksua ei oteta huomioon vakuutusmaksun kohtuullista määrää arvioitaessa.
Henkilökunta-alennukset
Tavanomaiset ja kohtuulliset henkilökunta-alennukset työnantajan tuottamista tai kaupan pitämistä tavaroista tai palveluksista ovat verovapaita, jos ne ovat kollektiivisesti koko henkilökunnan käytettävissä. Tavanomaisena ja kohtuullisena henkilökunta-alennuksena voidaan pitää saman suuruista alennusta, joka annettaisiin esimerkiksi jälleenmyyjille tai parhaimmalle asiakkaalle, vaikka palkansaaja ei yksityishenkilönä muutoin tällaista alennusta saisikaan.
Lahjat henkilökunnalle
Työntekijän saama tavanomainen ja kohtuullinen merkkipäivälahja on verovapaa, jos se on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena. Lahjaksi voidaan antaa erilaisia esineitä, pääsylippuja, palveluja ja yksilöidyn esineen tai palvelun ostoon tarkoitettuja lahjakortteja. Rahana tai siihen verrattavana suorituksena työnantajalta saatu lahja on työntekijän palkkaa. Merkkipäivälahjan tulee olla työnantajan valitsema. Työntekijän vapaasti valittavissa oleva esinelahja tai palvelu on rahaan rinnastettava suoritus. Työntekijän mahdollisuus valita lahja työnantajan etukäteen määrittelemistä vaihtoehdoista ei kuitenkaan tee lahjasta veronalaista.
Virkistys- ja harrastustoiminta
Työnantajan järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen, koko henkilökunnalle suunnattu virkistys- ja harrastustoiminta on työntekijöille verovapaa etu (TVL 69 § 1 momentti 4 kohta). Työnantajan maksukuittia vastaan maksamat palkansaajan itse valitseman harrastuksen tai muun virkistystilaisuuden maksut ovat aina veronalaista palkkaa. Työnantajan etua silmällä pitäen tavoitteena on
- koko henkilökunnan viihtyvyys
- suorituskykyä tai työpaikan ihmissuhteita ylläpitäää ja parantava toiminta
- tavanomainen ja kohtuullinen urheilu- ja liikuntatoiminta, joka on koko henkilökunnan (yhteisöllisesti) käytettävissä
- yhteinen kulttuuritoiminta (kausikortteja urheilu- tai kulttuuritapahtumiin)
- Tyky- tai tyhy-päivät (työntekijöiden työkyvyn, ryhmähengen tai terveyden ylläpitoon ja edistämiseen tähtääviä toimia)
- henkilökunnan yhteisiä pikkujoulu-, tilinpäätös-, kesä- tai muita vastaavia tavanomaisia juhlatilaisuuksia
- virtuaalinen virkistystoiminta (virkistyspäivä voi olla verovapaata virkistystoimintaa, vaikka työntekijät eivät kokoontuisi fyysisesti samaan paikkaan
- harrastuskerhot (työnantaja maksaa harrastustoiminnan kustannukset suoraan ulkopuoliselle)
- hedelmä-, kahvi- tai virvoitusjuomatarjoilua kahvileipineen (Jos tarjoilu on niin runsas, että se riittää korvaamaan aterian, kysymyksessä on veronalainen ravintoetu. Aamiais- tai lounasaikaan järjestetty juoma- ja voileipätarjoilu saattaa olla veronalainen etu.) Luontoisedut verotuksessa
- aikakausi- ja muita tavanomaisia lehtiä
- hieronta – työnantaja voi kustantaa verovapaana virkistystoimintana työpaikalle hierojan, jonka palveluja henkilökunta voi käyttää tietyin väliajoin. (Työnantajan järjestämää fysioterapia ei ole verovapaata virkistys- tai harrastustoimintaa. Fysioterapia voi kuitenkin olla verovapaata osana työnantajan järjestämää terveydenhuoltona)
- lomanviettomahdollisuus työnantajan omistamalla tai henkilökuntansa yleiseen käyttöön ulkopuoliselta vuokraamalla virkistysalueella
Työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta max 400 eur/v
Työnantajan järjestämänä verovapaana virkistys- ja harrastustoimintana pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta (henkilökohtaiset liikunta- ja kulttuurisetelit) (TVL 69 § 5 momentti). Etua on tarjottava koko henkilökunnalle ja se saa olla ainoastaan työntekijän käytettävissä.
Yhteiskuljetus asunnon ja työpaikan välillä
Yhteiskuljetus asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla (säännöllinen kuljetus, poikkeukselliset työolosuhteet)
Verovapaat yksilölliset henkilöedut
Yksilöllisellä henkilökuntaedulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että näiden etujen verovapauden edellytyksenä ei ole edun tarjoaminen koko henkilökunnalle tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä oleville. Nämä edut ovat työntekijälle yksilöllisesti annettuina verovapaita.
Vapaa- ja alennuslippu liikenteenharjoittajan työtekijöille
Sairaan lapsen hoito
Työnantajan tilapäisesti järjestämä sairaan lapsen hoito ei ole veronalaista palkkaa ajalta, jona työntekijällä olisi oikeus hoitovapaaseen täysin palkkaeduin. Verovapauden kannalta ei ole merkitystä, vaikka hoitoetu annettaisiin vain joillekin työntekijöille kuten avainhenkilöille.
Työnantajan järjestämä tietoliikenneyhteys
Työnantajan työntekijän työkäyttöä varten järjestämän tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö on työntekijälle verovapaa etu. Verovapaussäännös koskee sekä kiinteähintaisia että käytön mukaan laskutettavia tietoliikenneyhteyksiä. Yhteys voi olla sekä kotipäätteellä, tabletilla että matkapuhelimessa. Tietoliikenneyhteys tulee olla työnantajan hankkima, työnantaja ei voi korvata työntekijän hankkilaa liittymää.
Sähköauton lataus työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä
Palkansaajalle ei synny veronalaista tuloa, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latuaspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja sekä ladattavia hybridiautoja.
Lue lisää: Työnantajan ottamien riskihenkilövakuutusten verotus
Lue lisää: Työterveyshuolto yrittäjä ja muu YEL-vakuutettu
Lue lisää: Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille
Lue lisää: Työnantajan ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut
